Heinäkuisena iltapäivänä Kivikylän Areenalla istuu tyytyväinen mies. Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala istahtaa alas C-katsomon uusille penkeille ja silmäilee vielä hieman kesken olevaa remonttia hallissa.
- Lukko-perheen tila on parempi tällä hetkellä mitä se on koskaan ollut, Rajala linjaa päättäväisesti.
Vuonna 2007 Lukon toimitusjohtajaksi tullut Rajala tietää mistä puhuu.
Lukko-perhe käsittää Lukko Oy:n lisäksi myös Lukko Ry:n sekä omistajatahon Raumalaiskiekkoilun Tuki Ry:n. Urheileva Suomi on saanut seurata kuinka Tuki Ry rakensi laukaisu- ja tekniikkahallin, Lukko Ry madalsi jääkiekkoilun aloittamiskynnystä poistamalla osallistumismaksuja ja päänäyttämöltä Kivikylän Areenalla vaihdettiin viimeisetkin kuppipenkit pois. Unohtamatta panostuksia ottelutapahtumaan: mediakuutio ja äänentoisto menivät kesällä kokonaan vaihtoon.
- Vuonna 2006 hallissa tehtiin iso remontti ja käytännössä kuoret uusittiin. Kuitenkaan areenan puolelle ei hirveästi silloin muutoksia tehty. Sen jälkeen olemme uusineet 2500 penkkiä, rakentaneet ylä- ja alatorille ravintoloita, uusineet aitiota ja nyt vaihtaneet jo toisen kerran mediakuution. Äänentoiston parannus tehtiin noin kymmenen vuotta sitten ja nyt uusimme sen kokonaan. Samalla kun vanha äänentoistojärjestelmä ja mediakuutio kahtena osana siirtyvät ylätorille, niin missään muussa hallissa Suomessa ei ole näitä järjestelmiä tehty erikseen hallin puolelle ja yleistiloihin.
- Tämä halli on ihan kärkipäätä tällä hetkellä Suomessa, Timo Rajala kehaisee.
Pitkässä juoksussa koko Lukko-perhe on panostanut viimeisen kahdentoista vuoden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa olosuhteisiin. Raumalaisen kiekkoilun parissa olosuhteita on haluttu kehittää voimakkaasti.
- Vuoden 2006 remontti ja sen jälkeiset muutostyöt ovat kustantaneet seuralle noin 5-6 miljoonaa euroa. Raumalaiskiekkoilun Tuki Ry on tehnyt Pyynpään tekojääradan kaikkien raumalaisten käyttöön, Tuki-Areenan ja nyt tuoreimpana laukaisu- ja tekniikkakeskuksen. Näiden kustannus on samansuuruinen.
Dropout-ilmiötä taklaamaan
Myös tulevaisuuden haasteita Lukossa on pohdittu paljon. Ammattiseuroille yleisö ja ihmisten mielenkiinto on loppuviimein kaikki kaikessa, vaikka suorat lipputulot eivät olekaan kuin pieni osa tulovirroista.
Junioripuolen haasteista Rajala nostaa esiin niin sanotun dropout-ilmiön.
- Meillä on haasteena se, että harrastuksen aloittavien määrä on tippunut hiljakseltaan. Olemme reagoineet siihen laskemalla aloittamisen kynnystä maksuttomuudella. Seuraavaksi tulee eteen miten saamme aloittavat juniorit pysymään kauemmin lajin parissa. Dropout-ilmiö on todellinen siirryttäessä esimerkiksi F-junioreista C-junioreihin. Olemme siitä huolissamme ja siihen meidän pitää löytää tulevaisuudessa ratkaisuja.
Ilmiön taustalla on monenlaisia syitä.
- Harjoitusmäärät nousevat junioreissa koko ajan, se vaatii enemmän sitoutumista ja aikaa. Myös kilpailu aloitetaan aikaisessa vaiheessa tasojoukkueita muodostettaessa. Jollekin poisjäänti juuri tietyllä hetkellä esimerkiksi ykkösjoukkueesta voi olla kolaus motivaatioon, Rajala kertoo.
- Meillä pitää olla ikäluokissa hyviä valmentajia, jotka pystyvät myös innostamaan niitä pelaajia, jotka juuri sillä hetkellä ei ole välttämättä ikäluokkansa kärkipelaajia. En ajattele tätä haastetta kuitenkaan pelkästään sen kautta kuinka monta pelaajaa meillä on, vaan näistä nuorista tulee myös tulevaisuuden kannattajia, toimihenkilöitä tai vaikka yhteistyökumppaneita. Pidemmällä aikavälillä ilmiö alkaa heijastumaan myös liigapuoleen, Rajala lisää.
Tulossa on hyvä tilikausi
Toimitusjohtaja Timo Rajalan aikakaudella Lukko Oy:n liikevaihto on noussut voimakkaasti. Rajalan aloittaessa Lukon liikevaihto oli kolme miljoonaa euroa, joka oli silloin liigaseuroista pienin. Nyt raumalaisten liikevaihto on parhaan neljän joukossa riippuen urheilullisesta tuloksesta.
- Olemme menneet hirveästi eteenpäin. Toki myös organisaation kokokin on kasvanut. Kun aloitin meitä oli toimistossa neljä ja nyt reilu puolet enemmän, toimitusjohtaja kuvaa kasvuvauhtia.
- Uusimme jo urheilupuolen strategiamme ja nyt syksyllä on edessä uuden liiketoimintastrategian rakentaminen.
Rauman Lukon tilikausi on kalenterivuosi. Viime tilikauden tavoitteesta seura jäi noin 50 000 euroa, mutta jo nyt tilikauden ollessa puolessa välissä Rajala tietää, että kuluvasta tilikaudesta on tulossa huipputulos.
- Viimeisen playoff-pelin pelattua tiedämme noin sadantuhannen tarkkuudella tuloksen. Mikäli pysymme annetun pelaajabudjetin raameissa, niin tulemme tekemään hyvän tuloksen. Tässä merkittävimmät syyt ovat playoff-pelit, joita pelattiin budjetoitua enemmän sekä liiketoiminta, joka on sujunut viime tilikautta paremmin, Rajala paljastaa.
Kalle Sahlstedtin työlle on täysi luotto
Yksi merkittävistä lähiaikojen muutoksista oli urheilujohtajan palkkaaminen organisaatioon. Toimitusjohtaja Rajala ei näe, että urheilujohtaja Kalle Sahlstedtin rekrytointi olisi radikaalisti muuttanut tyypillistä työpäivää, mutta se on vähentänyt huolehdittavien asioiden määrää huomattavasti.
- Nyt meillä on urheilussa ihminen, jolla on kokonaisuus näpeissään. Sahlstedt ei vastaa vain pelaajabudjetista, vaan koko urheilun budjetista. Se pitää sisällään kaikki valmentajat, matkustamiset, varusteet ja niin edelleen. Puhutaan todella isosta rahasta.
- Kalle pitää erittäin hyvin huolen, että urheilupuolen rahat riittävät. Mun ei tarvitse huolehtia, että jotain jäisi merkkaamatta tai unohtuisi, vaan kaikki on hoidettu hemmetin jämptisti. Voin luottaa siihen, että homma hoituu kuten sen kuuluukin, Rajala kiittelee.
Entä miltä toimitusjohtajan silmiin urheilullinen menestys ja joukkueen rakentuminen näyttää tulevalla kaudella?
- Mä väitän, että meillä on ensi kaudella mun aikani paras tai vähintään toiseksi paras joukkue. Näyttää erittäin hyvältä, Rajala päättää jääden pohtimaan kauden 2010-2011 pronssimitalijoukkueen ja tulevan kauden ryhmän paremmuutta.