Rauman Lukon valmentajien listaan ilmestyi elokuun alussa uusi nimike: Mentaalivalmentaja Mirjam Wallin. Vaikka hänen ”tittelinsä” julkaistiinkin vasta nyt, on Game Grit -yritystään pyörittävä Wallin tuttu kasvo Lukon Liigajoukkueen ja Akatemian pelaajille jo kahdelta edelliskaudelta.
Wallinin ammattitaito on tehnyt vaikutuksen Raumalla: kesällä uusitun sopimuksen puitteissa nainen starttaa pian kolmanteen kauteensa Lukossa.
- Minun roolini ei ole muuttunut mihinkään. Teen töitä yhtä lailla pelaajien kanssa yhtenä joukkueen taustahahmona, Wallin muotoilee.
Mitä mentaalivalmentaja sitten oikeastaan tekee? Toimii lohduttavana olkapäänä, jos siviilipuolen murheet haittaavat pelaamista?
Noh, sitäkin, vaikka mielikuva onkin aikansa elänyt. Wallin ei ole terapeutti eikä psykologi, vaan pikemminkin mahdollistaja, jonka tarkoitus on ylläpitää ja parantaa pelaajan suorituskykyä henkisellä tasolla.
Wallinin korkeakoulutustausta sosiaalityöstä, psykologiasta ja psyykkisestä valmennuksesta ovat kuitenkin suureksi hyödyksi pelaajatapaamisissa.
- Jokainen pelaaja ja jokainen valmennusprosessi on erilainen. Joskus tapaamisessa saattaa korostua jokin henkilökohtainen asia, joskus tapaamisten aiheet kumpuavat enemmän jääkiekosta. Suurin osa ajasta tehdään kuitenkin niin sanottua perusduunia, eli kehitetään itsetuntemusta ja työstetään henkistä suorituskykyä, Wallin kertoo.
Vaikka nykyään mentaalivalmennuksesta on tullut pysyvä osa monen ammattiurheiluseuran valmennuspalettia, Wallin tiedostaa, että hänen ammattinimikkeensä aiheuttaa monenlaisia mielleyhtymiä.
- Suurin stigma mentaalivalmennuksessa liittyy siihen, että luullaan, että se olisi ongelmakeskeistä toimintaa, jonka piiriin pelaaja tulee vain silloin, kun on jokin ongelma. Todellisuudessa mentaalivalmennus on itsensä jatkuvaa kehittämistä henkisen suorituskyvyn osa-alueella, Wallin sanoo.
Raumalla mentaalivalmennus onkin haluttu integroida osaksi pelaajien valmennuskokonaisuutta. Siinä, missä fysiikkavalmentaja hoitaa pelaajien kropat otteluvalmiuteen, Wallin keskittyy mentaalipuoleen.
Suurin ero Wallinin ja muiden valmentajien välillä löytyy kuitenkin työskentelytavoista. Wallin ei pyöri fläppitaulun kanssa pukukopissa eikä liioin pidä kalvosulkeisia joukkueelle, kuinka keskittymisen saa pidettyä parhaiten pelissä koko ottelun ajan.
Kun Turussa asuva Wallin Kivikylän Areenalle saapuu, hän pystyttää ”toimistonsa” hallin katonrajassa sijaitsevaan perheaitioon, jossa pelaajien puolisot ja lapset katsovat kotipelejä.
- Tapaan pelaajat yksitellen. Tapaamisten aikana olen yleensä hyvin vähän äänessä. Pyrin kysymään oikeita kysymyksiä ja tarvittaessa ohjaamaan pelaajaa suuntaan, mikä mahdollistaa henkistä kasvua ja kehittymistä.
Wallin kertoo pyrkivänsä seuraamaan vähintään television välityksellä kaikki Lukon ottelut, mutta yhtä lailla hän pystyisi työnsä tekemään, vaikka ei näkisi ainuttakaan vaihtoa raumalaisjoukkueelta koko kautena.
- Minun tehtäväni ei ole tehdä tulkintoja tai analyyseja jostain pelissä tapahtuneesta asiasta, vaan tarkoituksena on työstää niitä seikkoja, jotka pelaaja tuo merkityksellisinä esiin hänen näkökulmastaan, Wallin sanoo.
- Mentaalivalmennustapaaminen mahdollistaa tilan ja ajan sille, että pelaaja voi pysähtyä ja reflektoida menneitä ja tulevia asioita, ajatuksia ja tapahtumia täysin luottamuksellisesti. Painopiste on pelaajan itse itsensä kanssa tekemässä työssä.
Mirjam Wallin korostaa, että mentaalivalmentajan käyttäminen, tai käyttämättä jättäminen, perustuu täysin pelaajien vapaaehtoisuuteen. Ketään ei voi pakottaa tapaamiseen hänen kanssaan.
Hän kuitenkin kehuu sitä, miten Lukossa hänen palveluksiinsa suhtaudutaan.
- Täällä pelaajat ovat todella ammattimaisia ja he näkevät mentaalivalmennuksen yhtenä huippu-urheilun osa-alueena, jota tulee kehittää, mikäli haluaa maksimoida oman suorituskykynsä jäällä.
- Olen täällä täysin pelaajia varten. Minun on tärkeää kohdata pelaajat ihmisinä, kokonaisuuksina: mitkä asiat vaikuttavat heidän elämäänsä, uraansa, suorituskykyynsä ja hyvinvointiinsa kullakin hetkellä.
Maalivahti Oskari Setänen on yksi Lukon monista pelaajista, jotka tapaavat Wallinin kanssa kahden kesken muutaman viikon välein. Setänen pitää mentaalivalmennusta yhtenä osa-alueena ammattilaisjääkiekkoilijan arjessa fysiikka- ja lajitreenaamisen, palautumisen ja ravitsemuksen ohella.
- Eihän täällä ”Mirkku” anna ylhäältä käsin vastauksia, mitä milloinkin kuuluisi tehdä, vaan juttelun ja oikeiden kysymysten kautta sitä itse ymmärtää, mitä on tehnyt tai mitä on jättänyt tekemättä. Kun täällä juttusilla käy vaikka kerran kuukaudessakin, se mahdollistaa pysähtymään ja miettimään, mikä on mennyt hyvin ja mikä huonosti, Setänen avaa.
- Jos on tarve korjata suuntaa tai jatkaa samaan suuntaan, asian näkee ja ymmärtää paljon konkreettisemmin, kun sen itse pystyy sanomaan ääneen.
Setäsen pelipaikalla henkinen vahvuus korostuu kenttäpelaajiin verrattuna. Tolppien välissä ajatus ei saa lähteä harhailemaan hetkeksikään ja jos vastustaja maalin tekee, sen ei voi antaa vaikuttaa keskittymiseen.
- Maalissa ei ole varaa virheisiin. Joka kerta, kun pelaa, täytyy olla henkisesti valmis. Jos on varmuus siitä, että asiat ovat kunnossa ja mielessä on kirkkaana se, mitä sinne jäälle mennään tekemään, se helpottaa valtavasti.
- Tai eihän se voittamisen tae ole, mutta helpottaa, Setänen leukailee Wallinin suuntaan lähtiessään aamutreenien jälkeisille loppuverryttelyille.