Runkosarjaa on jäljellä neljä ottelua. Lukko taistelee vielä tiukasti pääsystä kuuden joukkoon. Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ja päävalmentaja Pekka Virta aloittivat viime kauden päätyttyä muutoksen edustusjoukkueen rakentamisessa. Edessä oli joukkueen ikärakenteen nuorennus ja ennen kaikkea liikkuvaan pelityyliin sopivien pelaajien rekrytointi.
Joukkueesta peräti 11 pelaajaa on pelannut ensimmäiset liigaottelunsa tällä kaudella ja monelle muulle pelaajalle kausi on ensimmäinen isossa roolissa. Tämän lisäksi kaikki ulkomaalaispelaajat ovat ensimmäistä vuotta Raumalla ja ylipäätään liigassa. Nämä taustat huomioiden joukkue on pelannut toistaiseksi vahvan kauden.
- Meidän suurin vahvuutemme on ollut työnteon nöyryys ja se, että pelaamme "all in" illasta toiseen. Se on selvä asia, että kun kokenutkaan pelaaja ei pysty illasta toiseen pitämään tasoaan, niin kokemattomalla joukkueella heilahteluja tulee enemmän. Ylimielisyyttä tai välinpitämättömyyttä tässä joukkueessa ei kuitenkaan ole eikä ole ollut, pikemminkin päinvastoin, päävalmentaja Pekka Virta painottaa.
Lukko aloitti kauden ensimmäisen kolmanneksen tuloksellisesti heikosti. 20 ensimmäistä peliä toivat 1,2 pistettä per peli. Tämän jakson jälkeen seuraavat 36 peliä ovat tuottaneet 66 pistettä eli 1,83 pistettä per peli. Se on sarjan kärkitasoa.
- Kaikki me haluamme; joukkue, tämä kaupunki ja kannattajat, että pääsemme mukaan tähän pudotuspelijuoksuun. Olisimmeko kukaan kuitenkaan ensimmäisen kahdenkymmenen pelin jälkeen voineet uskoa, että puhuisimme tässä vaiheessa kuuden joukkoon kamppailusta.
- Saimme aika odottamattomankin pitkän, mutta tärkeän voittoputken, jonka jälkeen olemme koittaneet pitää rutiinista kiinni. Sen sijaan, että nyt panikoisimme jos emme pääsekään kuuden joukkoon, niin meillä on haave päästä sinne. Se on hyvä muistaa kaikki tämä tausta huomioiden. Olemme puhuneet ettemme voi menettää sellaista jota emme ole edes vielä saavuttaneet.
Pelaajille kotiyleisö merkitsee paljon, kun yleisö tukee ja pelaajat tuntevat sen, niin se helpottaa huomattavasti suoriutumista.
- Toivon, että tuo nuori joukkue saisi kaiken mahdollisen tuen ja avun kannattajilta jatkossakin, Virta kiittelee.
Moni pelaaja vasta harjoittelee urheilijan elämää
Monen liigadebytantin lisäksi Lukossa useampi pelaaja pelaa ensimmäistä kertaa isossa roolissa. Iso rooli liigajoukkueessa vaatii fyysistä pohjaa, mutta myös henkistä kovuutta.
- Tarmo Reunanen, Jere Friberg, Eetu Koivistoinen, Roni Sevänen, Aaro Vidgren, Linus Nyman, Lassi Lehtinen, Miska Kukkonen, Ville Heinola ja Antti Saarela ovat esimerkkejä siitä, miten laadukas urheilijan arki vaikuttaa lyhyessäkin ajassa yksilön tuloksiin. Pitää kuitenkin muistaa, että he ovat ottaneet vasta ensiaskelia huippu-urheilijan taipaleella.
Nuorelle joukkueelle kokeneiden pelaajien esimerkki on ollut erittäin tärkeää.
- Se miksi me tähän muutokseen lähdettiin ja mikä meidän vahvuus on ollut on nimenomaan se, että joukkueessa se on "cool" juttu olla kondiksessa. Myös ruuhka sairastuvalla on saatu purettua. Janne Niskala, Toni Koivisto, Tapio Laakso, Janne Keränen, Rony Ahonen, Arttu Ilomäki, Heikki Liedes ja Simo-Pekka Riikola ovat olleet hyviä esimerkkejä nuorille pelaajille siitä miten urheilijat elävät. Nuorten pelaajien, jotka pelaavat ensimmäistä kautta liigaa, kanssa me vasta harjoittelemme kohti urheilijan elämää.
Nopea nousu median huomion keskipisteeksi ei ole aina helppo tilanne käsitellä. Välillä pelaaja ei välttämättä itsekään tiedosta asiaa, mutta se voi alkaa näkymään tekemisessä.
- Meillä on monta pelaajaa, joista suuri yleisö ei ollut välttämättä edes kuullut ennen tätä kautta. On sanonta kun nobodysta tulee somebody, se alkaa väkisinkin myös vaikuttamaan ihmiseen.
- Esimerkiksi Tarmo Reunaselle tämä on ensimmäinen kausi kun hän pelaa isossa roolissa. Samaan aikaan nousee puheet siitä, että mahtaakohan se lähteä NHL:aan. Mitenköhän se myllertää näiden nuorten pelaajien pään sisällä kun yhtäkkiä median huomio on valtaisaa, Virta pohtii.
Voimat nousussa ja rasvaprosentit laskussa
Urheilullisuus on teema, joka nousee Lukossa esiin. Eikä se jää vain sananhelinäksi.
- Meillä on selkeät tilastot pelaajien kohdalla miten voimatilastot ovat nousussa ja rasvaprosentit ovat laskeneet. Näin se menee kaikkien uralla, että ensin laitetaan pohja ja urheilullisuus kuntoon, seurauksena alkaa näkyä tasaisuutta ja tuloksia.
Tulosurheilussa loppujen lopuksi onnistumista mitataan sarjataulukosta. Kuitenkin yksilöiden kehitys on yhtä lailla tärkeä asia, joka on suhteellisen helppo mitata testien ja jatkuvan seurannan avulla.
- Se on jo muuttunut tulokseksi kun ajattelee kuinka moni meidän pelaajista pelaa nyt elämänsä peliä. Pitkässä juoksussa tämän projektin tarkoituksena on muuttaa sitä Lukon kulttuuria niin, että tänne hakeutuu sellaisia pelaajia, jotka haluavat urheilijoina edetä ja täällä asiantuntevasti osataan asiassa auttaa. Oli sitten kyse ravintoasioista, henkisen puolen asioista tai oikeanlaisesta harjoittelusta. Siinä väitän, että olemme jo nyt kilpailukykyisiä, joskin parannettavaa aina löytyy, Virta linjaa.
Alkukauden vaikeuksiin monta vaikuttajaa
Lukon alkukausi oli hankala sillä ensimmäisestä kahdestakymmenestä pelistä joukkue voitti seitsemän. Päävalmentaja Virta näkee alkukauden tuloksiin monta syytä.
- Lähdimme kauteen hieman sekavasta tilanteesta. Tarkoituksena oli kesällä rakentaa joukkue valmiiksi, mutta tiettyjen pelaajien kohdalla jäimme odottamaan miten tilanteet ratkeavat ja kuinka paljon meillä on sen jälkeen käytettävissä olevaa resurssia joukkueen rakentamiseen, Virta kertaa.
- Halusimme muuttaa träpissä seisomisen aktiiviseen peliin ja viime kaudella jouduimme tekemään paljon kompromisseja sen suhteen. Jos haluamme pelata nopeaa peliä, niin kaikkien on sitouduttava siihen.
- Kukaan ei olisi uskonut, että esimerkiksi Justin Danforth, Ville Heinola tai Tarmo Reunanen ovat niitä pelaajia, jotka lyövät noin läpi ja vapauttavat paljon energiaa pelaamiseen.
Ensimmäisen seitsemän pelin aikana joukkue pelasi myös viisi tien päällä. Tiedossa oli heti kauden aloitukseen vaikeita pelejä ja paljon reissaamista. Joukkueessa kuitenkin tiedettiin, että otteluohjelma tasoittuu.
- Pysyimme hengissä, vaikka oli heikkoja hetkiä. Se oli huikea suoritus, jonka joukkue teki tämän jälkeen. Se meni paremmin mitä uskalsin uskoakaan. Olemme pelanneet yläkanttiin enkä voi sanoa, että olisin pettynyt kehenkään, päävalmentaja kiittelee.
Joukkueurheilu on jatkuvaa vuorovaikutusta
Pekka Virta ei ole koskaan epäröinyt sanoa ääneen ajatuksiaan. Julkisuuskuva on kuitenkin vain yksi puoli asiassa.
- Vähemmän mä nykyään suoraan sanon mitä ajattelen, ikä on tuonut perspektiiviä. Joukkueessa on pitkälti yli neljäkymmentä erilaista persoonaa ja eri elämänvaiheissa olevaa ihmistä. Ei ole yhtä tapaa toimia ihmisten kanssa, mutta vuorovaikutus on oltava jatkuvaa.
- Kun puhutaan pelaajista pitää välittää niin paljon, että niille voi myös sanoa suoraan. Välillä petytään ja välillä tuetaan. Pelaaja ei välitä kuinka paljon valmentaja tietää ennen kuin tietää kuinka paljon valmentaja välittää.
-Kevät jääkiekon parasta aikaa, heittäydytään siihen yhdessä. Lopulta menestys on kohtalomme, Virta hymyilee.