Normaalisti tähän aikaan loppukesästä Liigakauden aloitus häämöttäisi jo kulman takana. Nyt kuitenkin edessä on vasta ensimmäiset kokopitkät harjoitusottelut ja runkosarjan alkuun on tämän hetken tiedon mukaan reilu kuukausi aikaa.
Pekka Virran viimeinen kausi – ainakin tältä erää – Lukon päävalmentajana on starttaamassa hyvin poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Ennen aikojaan loppunut viime kausi on jo puitu moneen kertaan, mutta ihan puhtaalta pöydältä ei kuitenkaan Lukon tarvitse aloittaa.
- Moni meistä tietää, että on asioita, jotka toimivat viime kaudella. Turha niitä on alkaa muuttamaan, Virta toteaa.
- Pidemmän aikaa hommat ovat menneet oikeaan suuntaan ja jo Pitsiturnauksessa porukka vaikutti hyvältä. Tauko peleistä oli sitä ennen pitkä ja kovasti pelaamaan pääsyä odotettiinkin, mutta kyllä täysimittaiset pelit kuitenkin ovat sitä kiekkoa, mitä kuukausitolkulla ollaan harjoiteltu. Tätä on odotettu ja pelaajat ovat olleetkin jo hieman kärsimättömiä.
Ensimmäinen Lukon kuudesta harjoitusottelusta pelataan keskiviikkona 26.8. Sportia vastaan. Perjantaina 28.8. vuorossa on taas Ässät ja sen jälkeen pelitahti on ottelu per viikko.
Virta on tyytyväinen joukkueensa pre season -kalenteriin. Pelituntumaan virittäytyminen on helpompaa säännöllisellä pelitahdilla ja otteluiden väliin jäävä aika pystytään hyödyntämään pelin eri osa-alueiden viilaamiseen.
Suurta rotaatiota Lukon kokoonpanossa ei kuitenkaan tulla Virran mukaan harjoituspelikaudella näkemään.
- Mitään suurta kierrätystä ei ole tarkoitus tehdä enää tässä vaiheessa, vaan aloittaa niillä pelaajilla, joilla on tarkoitus sarjakin aloittaa. Nyt me rupeamme saamaan dataa, mikä hommassa toimii ja mikä toimii vähemmän hyvin.
- Kilpailutilannetta pelipaikoissa tietysti on, mutta mitään kokeilupäiviä ei enää aleta pitämään. A-juniorit ovat pelanneet paljon ja siellä moni nuorempi pelaaja on saanut hyvin pelejä alle.
Harjoituspelien alkaessa joukkueen päivärytmikin muuttuu. Tähän asti ollaan keskitytty enemmän fyysiseen puoleen, mutta nyt keskiöön otetaan joukkuepelaaminen. Se tietää pelaajille ja valmentajille aikaisempia herätyksiä aamupalavereiden muodossa.
- Palavereissa tullaan käsittelemään paljon ryhmäytymistä. Joukkue pitää saada toimimaan yhtenäisenä ryhmänä: jokainen ymmärtää, että jos halutaan paras mahdollinen lopputulos, meidän pitää saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen ja jakaa laajalti vastuuta, Virta sanoo.
Lukon nimilista on komeaa luettavaa ja Virta antaakin tunnustusta skouttauksen suuntaan. Hänen omaa vaikutustaan Lukon nykyiseen iskukykyyn ei kuitenkaan voi väheksyä: Virran aikakaudella pelaajat ovat usein korostaneet työnteon, yhteisöllisyyden ja nöyryyden merkitystä. Näitä arvoja Virta haluaakin joukkueelleen alleviivata.
- Kaikki pelaajat eivät voi joka päivä tehdä maalia ja olla valokeilassa. Se on sitä huippu-urheilun positiivista haastetta, mihin pitää pystyä vastaamaan. Näinhän se on kaikissa hyvissä joukkueissa. Yhteistyö on se, millä joukkuelajeissa pärjätään.
- Menestyksen elinehto on aina, että ihmisten pitää voida hyvin yksikössä, jossa he toimivat. Pelaajat ovat eri hintaisia ja eri ikäisiä, mutta kaikki ovat silti ihmisenä saman arvoisia.
Kausi 2019–2020 jätti Lukon kannattajille paljon jossittelun varaa juuri menestyksen osalta – kuinka pitkä pudotuspelikevät oltaisiin Raumalla nähty, jos kausi oltaisiin pelattu loppuun saakka?
Lukko-pesti olisi toki Virran mielestä hienoa päättää ensi keväänä menestykseen, mutta hänen ainoa motivaationsa ei ole tehdä työtä lopputuloksen takia – eikä ole koskaan ollutkaan. Ulkopuoliset menestyspaineet eivät saa vaikuttaa siihen, mitä joukkueen kesken on sovittu tehtäväksi.
- Ne ovat parhaita asioita, jos joukkueen tila on parempi lähtiessäni kuin silloin, kun sinne tulen. Se on ollut vahva motivaatio työssäni koko sen 15 vuotta, kun tässä olen hommia tehnyt, hän kertoo.
- Ylisuuret odotukset vievät aina energiaa väärään suuntaan. Ainoa asia, mihin voit vaikuttaa, on päivittäinen työ ja ne ratkaisut, mitä tehdään matkan varrella. Tulos tulee sieltä palkintoina. Ulkoiset asiat eivät saa muuttaa arvoja, joiden pohjalta päivittäistä työtä tehdään.